PÄIHDEONGELMAN HOITO

kirjoittanut: Perttu Pulkkinen

KOHTAAMINEN

Tulen kohdatuksi sellaisena kuin olen – hyvine, huonoine, tavallisine ja kummallisine puolineni.

Minua ei tuomita persoonana, vaikka kaikkia tekojani ja asenteitani ei hyväksyttäisi ja joistain ajatuksistani oltaisiin eri mieltä.

Minulla on perusteltu syy uskoa, että saan tukea myös tulevaisuudessa, ja siksi haluan myös omalta puoleltani sitoutua hoitoon.

Auttaja ei asetu yläpuolelleni ihmisenä – hänkään ei ole virheetön eikä kaikkitietävä, vaan joutuu kamppailemaan elämässään omien ongelmiensa kanssa.

En itse asetu auttajan yläpuolelle, koska hyvin todennäköisesti hän oikeasti haluaa auttaa ja tekee parhaansa.

AKUUTTI APU

Saan ja otan vastaan laadukkaan akuutin avun juomakierteestä selviämiseen – katkaisuhoidon. Sen loppupuolella alan jo miettiä päihteettömuuttä tukevia jatkosuunnitelmia. En lähde siitä ajatuksesta, että parin viikon tauko itsessään riittäisi raitistumiseen, jos juomista on kestänyt jo monia vuosia.

OLEMASSAOLONI ERILAISIA PERUSKYSYMYKSIÄ

Onko minun elämälläni tarkoitus?

Onko elämälläni arvoa itselleni, entä joillekin toisille?

Onko ylipäätään Jumalaa tai korkeampaa voimaa olemassa - miten itse uskon - , millainen hän kenties on, olisiko hän minusta oikeasti kiinnostunut?

Onko olemassa ihmisiä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita minusta?

Mitkä asiat ovat joskus olleet minulle elämässä arvokkaita ja kiinnostavia (poislukien päihteet)?

Ketkä ovat minulle tärkeitä ihmisiä, osoitanko juomalla heitä kohtaan välittämistä?

Miten itse suhtaudun kuolemaan, ihmisen rajalliseen ajallisuuteen?

Tarvitaanko vastoinkäymisten voittamiseen muka PÄÄTTÄVÄISYYTTÄ, VUOROVAIKUTUSTA ja TYÖTÄ? Eikö pelkkä kepillä onnen taikapuun kopauttaminen riitä?

PÄIHDEONGELMAN HOITOKEINOJA

Lääkkeillä voidaan ilmeisesti vähentää viinanhimoa (akamprosaatti, Suomessa erityisluvalla) ja tutkitusti poistaa viinan tuomaa totuttua, mutta koukuttavaa mielihyvää (naltreksoni, ReVia®).

Päihdealalla paljon puhuttu ja ilmeisesti käytettykin disulfiraami(Antabus®) perustuu siihen, että alkoholi aiheuttaa inhottavan kokemuksen, mutta riittääkö se, sillä aiheuttaahan viinakin inhottavan kokemuksen (krapulan) sitten lopuksi. Pelko ei taida tehdä ketään vapaaksi.

Katso myös http://www.paihdelinkki.fi/Tietoiskut/273-alkoholiriippuvuuden-laakkeellinen-hoito ja tee itsenäisesti omat johtopäätöksesi.

Ammattitaitoinen (ehkäpä mieluummin jonkun laajasti hyväksytyn suuntauksen) terapia voi auttaa muuttamaan suhtautumistani elämään ja itseeni ja säätelemään käyttäytymistäni eri tilanteissa.

Hengellisyyden ylläpitäminen (rukous ja Raamatun lukeminen) voivat lieventää tai poistaa kielteisiä tunteita ja joskus jopa luonteenpiirteitä, jos itse valitsen ne osaksi elämäntapaani ilman tuputtamista. Hengellisyys voi myös poistaa kuolemanpelkoa ja antaa uskoa tulevaisuuteen, jos se ei ole lähtökohtaisesti ahdistavaa.

Hoitokeinoista täysin korvaamaton on ihmisen oma päätös lopettaa päihtymyshakuinen juominen (tunnustaen se vääräksi elämäntavaksi) ja kantaa täysi vastuu omasta elämästään. Muut keinot voivat vain tukea sitä.

POISTETTAVISSA TAI MERKITTÄVÄSTI LIEVENNETTÄVISSÄ OLEVIA ELÄMÄN ONGELMIA

Velkaongelmaa voidaan usein saada parempaan järjestykseen, mutta ei koskaan ilman työtä eli yhteydenottoja eri tahoihin ja oman tulevaisuuden tulonlähteiden miettimistä.

Ihmissuhdeongelmat lievenevät aina merkittävästi raitistumisen myötä pitkässä juoksussa, vaikka raittius voi alussa olla muutoksen aiheuttama kriisi parisuhteen toiselle osapuolelle tai muulle läheiselle, joka on tottunut paapomaan ja pakosti hoitamaan juojaa.

Työttömyydestä voi usein edetä (esim. kuntouttavan työtoiminnan kautta) takaisin työelämään, jos terveyttä muuten riittää.

Monet terveysongelmat lievenevät raitistumiseni myötä kuin itsestään.

Hoitamatta jääneitä sairauksia jaksaa raittiina lähteä helpommin hoidattamaan.

NIIDEN ASIOIDEN HYVÄKSYMINEN, JOTKA ON PAKKO HYVÄKSYÄ

Toisinaan sairaudet ja vammat on pakko hyväksyä osaksi elämää, varsinkin vanhemmalla iällä, jolloin keho ei enää uusiudu samalla tavalla kuin nuorempana.

Omassa persoonassani voi olla esimerkiksi taipumusta masennukseen, joka ei aivan kokonaan muutu, vaan jonka kanssa minun on opittava elämään.

Taloustilanteessani voi olla ankea lähtöasetelma ja lusikka on otettava työllä ja vaivalla kauniiseen käteen – oikopolkua ei ole.

Ihmissuhteiden korjautumista en voi itse säädellä ja keinotekoisesti nopeuttaa (manipuloida), voin vain elää hyvää elämää ja tehdä omalta osin parhaani ja oikein toisia kohtaan.

Ihmisenä kasvu ja persoonan eheytyminen vaatii aikaa ja työtäkin.

Kaikki eivät rakasta eivätkä hyväksy minua, mutta minun on silti pakko rakastaa itseäni ja hyväksyä itseni.

TULEVAISUUDEN JA UUDEN ELÄMÄNTAVAN RAKENTAMINEN PÄIVÄ KERRALLAAN

Mitä teen loppuelämälläni tai varsinkin sen lähivuosilla?

Mistä saan elämääni uutta sisältöä päihteiden sijaan?

Miten hallitsen tunteitani ja impulssejani paremmin?

Ketkä ovat oma tukiverkostoni ja lähipiirini nyt, ylläpidänkö ja arvostanko verkostoani toimimalla ystävällisyyden ja tasa-arvon hengessä, reilusti ja oikein?

Missä minun kannattaisi hyvinvointini kannalta asua ja kenen kanssa viettää aikaa?

Miten elän arjessa raittiina, suhteellisen iloisin mielin ja käytännön asioita hoitaen?

Mitä avohoito- ja intervallihoitomuotoja käytän jatkossa päihteettömyyteni tukemiseen?

Otan täyden vastuun raha-asioistani ja koko elämästäni: mietin itse, miten tulen toimeen mahdollisimman itsenäisesti?